Sisälläni asuu Tunneolentoja: kaipaus, pelko, viha ja suru. Tunneolennot ovat laumaeläimiä ja kommunikoivat toisten ihmisten Tunneolentojen kanssa. Yleensä monet niistä ovat unessa. Mitä tapahtuu kun joku herättää minun Tunneolentoni?
Sisällä herää ensinnäkin kaipaus. Se sanoo, että elämässä ei ole järkeä ilman kumppania ja että kaikki muut haaveet tuntuvat tyhjänpäiväiseltä sen rinnalla. Kun alan deittailla, tämä tunneolento saattaa tulla hulluksi. Se alkaa näyttää tauotta fantasiaa tulevasta treffikumppanista ja uskottelee sen olevan totta. Järki yrittää pysäyttää videon, mutta ei löydä pause-nappulaa ja jää fantasiaan nopeasti koukkuun. Jonkun pitäisi sanoa, että katso vain tunti päivässä.
Sitten herää pelko. Se kysyy, mitä jos et koskaan löydä ketään? Jos et, mitä se kertoo sinusta? Tai elämästä? Pelko herättää vihan jengin: turhautumisen, katkeruuden, epätoivon. Elämä on epäreilua. Kerrasta toiseen teet kaikkesi etkä saa mitään. Herää suru. Suru kertoo: olet joutunut odottamaan kovin kauan. Suru tekee hommia jo vähän etukäteen: ehkä joudut odottamaan loppuelämäsi. Viides tunneolento on läpikuultava ja niin lähellä, ettei sitä näe, mutta katsoo kaikkia muita sen läpi: häpeä. Se on rikkinäinen puhelin, joka vääristää kommunikaatiota muiden tunneolentojen kanssa.
Tunneolennot eivät tykkää olla pitkiä aikoja unessa. Kun ne heräävät, ne vaativat äänekkäästi huomiota sitä enemmän, mitä pidempään ovat nukkuneet. Ne riehuvat, huutavat ja liioittelevat asioita. Ne eivät puhu täysin totta, mutta niiden viestit tuntuvat todelta. Se on raskas, kuluttava, stressaava olotila.
Defenssit ovat pelastus - ne ovat unilääkkeitä, jotka nukuttavat Tunneolennot uudelleen. Kun lopettaa deittailun, rauha palaa maahan. Tunneolennot nukahtavat, valtakunnassa on kaikki hyvin. Jossain vaiheessa Tunneolentojen uni taas kevenee. Siihen voi mennä puoli vuotta, vuosi, kaksi. Riippuu siitä millaisia pettymyksiä edellisellä kierroksella on tullut ja paljonko unilääkettä tarvittu. Liian vahvoja lääkkeitä ei kannata antaa. Muuten Tunneolennoista tulee unissakävelijöitä, jotka vaeltavat kehossa jonnekin ja alkavat hajottaa paikkoja.
Voisi sanoa, että kun menen treffeille, menen sinne omien tunneolentojeni kanssa. Jos ne käyttäytyvät huonosti, minä annan treffiseuralle pakit. Asiaa ei helpota se, että treffiseura tuo tilanteeseen omat tunneolentonsa ja on enemmän tai vähemmän niiden vaikutuksen alainen. Molempien Tunneolennot alkavat keskustella keskenään. Oleellista on se, mitkä Tunneolennot saavat tässä keskustelussa eniten suunvuoroa.
Raskasta deittailussa on se, että Tunneolentoja joutuu herättelemään ja nukuttamaan jatkuvasti. Kun ne ovat kunnolla hereillä, ne reagoivat vahvasti pieneenkin ärsykkeeseen. Olennot joutuu pitämään hereillä tuntemattoman ihmisen seurassa, jolloin ei voi ennakoida, miten ne käyttäytyvät. Väistämättä vähintään joku niistä riehaantuu ja sitten pitää käyttää energiaa sen rauhoitteluun.
Tunneolennoista on paljon vaivaa, mutta ne toimittavat hyvin oleellisia asioita elämässä: ne valikoivat lähelle tärkeitä asioita ja suojelevat niitä. Erityisesti suomalaisena ihmisenä tunneolentojen kanssa on vaikea kommunikoida, koska Suomessa tunneolennot kuuluu pitää unessa. Köyhässä maatalousyhteisössä ei ole ollut aikaa Tunneolentojen kanssa keskusteluun, jos on halunnut pysyä hengissä. Hyvä olisi, jos se vähitellen muuttuisi, koska Tunneolentoja ei voi käsitellä yksilönä, vaan laumana. Joko ne ovat kaikki hereillä tai kaikki unessa. Yhdessä NLP-harjoituksessa sanotaan Tunneolennoille tervetuloa. Se on todella vähintä mitä voi sanoa olennolle, joka on kotonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti