Tein tavoitteen
Työnohjaajani ehdotti minulle, että voisin tehdä parisuhteesta NLP-tavoiteharjoituksen, vaikka seuraavalle vuodelle 2020. Minusta oli naurettava ajatus, että kaikkien vuosien jälkeen parisuhde sattuisi vuodessa kohdalle. Tein harjoituksen kuitenkin. Harjoituksessa minun oli määriteltävä tarkasti, millaista kumppania etsin. Tapasimme kumppanini kanssa marraskuussa 2020. Tavoitteeseen kirjoitetut toiveet auttoivat suhteen alussa luottamaan siihen, että en ole aivan hakoteillä. Olin tosin tehnyt aiheesta tavoitteen jo 2017. Silloin se ei toteutunut.
Lakkasin yrittämästä
Minä olin yrittänyt vuosia. Käynyt deittisivustoilla ja -sovelluksissa, deitti-illoissa, lukenut deittioppaita, harjoitellut flirttailua, kirjoittanut deittiblogia sekä päiväkirjaan aiheesta varmaan satoja sivuja, treffaillut sekä sokkotreffeillä että itse valittujen ihmisten kanssa, tehnyt harjoituksia NLP-kursseilla ja puhunut terapiassa ja ystävien kanssa aiheesta kymmeniä tunteja. Kunnes erään NLP-kurssin viimeisellä tapaamisella ymmärsin, että minä en ole millään tavalla vajaa ilman parisuhdetta. Huomasin myös, että itseasiassa inhoan deittisovelluksia ja päätin, etten enää mene niihin, vaikka se saattaisi hankaloittaa kumppanin löytymistä.
Löysin tavan nauttia läheisyydestä
Kun vaihdoin samban parilattareihin, olin ensimmäisen tunnin jälkeen sanaton. Olin tanssinut ehkä 20 miehen kanssa. En ollut koskaan ollut niin lähellä yhtäkään miestä, jos perheenjäseniä ei lasketa. Vähitellen aloin huomaamaan, että joidenkin ihmisten kanssa tanssiminen tuntui erityisen hyvältä jo ensimmäisestä kerrasta alkaen. Kumppanini kanssa tanssiessani tunsin olevani taivaassa, vaikka en siinä vaiheessa ollut ehtinyt kiinnostua parisuhdemielessä. Ihmiset yrittävät yleensä antaa itsestään "hyvän vaikutelman", mikä johtaa feikkaamiseen. Pystymme feikkaamaan puhumalla, eleillä ja ilmeillä, mutta kosketuksella se on vaikeinta. Ja eri ihmiset todella koskettavat eri tavoin.
Sattuma
Koko prosessissa oli niin monta sattumaa, että niiden kutsuminen sattumiksi ei tunnu enää uskottavalta. Erään viestin lähetin siksi, että olin lukemassa Anni Kytömäen Margaritaa. Päähenkilö pohti: "Entä jos olisin hieman holtiton", ja lähti miehen kanssa saareen. Minäkin päätin olla holtiton ja laitoin viestin.
Ennakkoluulojen ja pelkojen kohtaaminen
Jos olisin toiminut ennakkoluulojeni ja pelkojeni perusteella, en olisi vastannut yhteenkään viestiin. Yksi tärkeimmistä periaatteistani esimerkiksi oli, että miehen pitää olla suomalainen (koska uskoin sen parantavan suhteen onnistumisen mahdollisuutta). Olisi tuntunut mahdottomalta ajatella, että joudun kommunikoimaan englanniksi. Nyt kulttuuriero on vetovoimaa lisäävä tekijä eikä kielierokaan ole haitannut. Tarvittiin kokemus hyvästä ensikohtaamisesta, rohkaisua ystäviltä sekä hyvää tilannetajua mieheltä, että pystyin jatkamaan.
Oleellisin on kuitenkin se että
Ehkä kysymys olikin enemmän uskalluksesta tulla löydetyksi kuin kumppanin löytämisestä.
Suhdetta ei hankita, se tapahtuu.
Lopuksi kaikille, jotka toivovat suhdetta
Jos toivot suhdetta, älä menetä toivoa.
Mikäli kuitenkin ajoittain menetät, se ei estä suhdetta tapahtumasta
Mikäli suhteen löytyminen tuntuu "mahdottomalta", sekin on vain ajatus.
Kirjoita ylös, mitä toivot suhteelta. Kirjoita siitä, mitä haluat tuntea, kokea, tehdä tai ajatella suhteessa. Sopiva ihminen on helpompi tunnistaa, kun omat toiveet ovat selvillä.
DEITTIBLOGI PÄÄTTYY TÄHÄN. KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLE!
