maanantai 11. heinäkuuta 2011

Ilta

Se on syvän sininen
Siellä jossain syvällä sinisessä on elämää
        josta minä en tiedä paljon mitään
        josta ihmiset eivät tiedä paljon mitään
        elämää joka ei tiedä meistä paljon mitään
Täältä näen vain sinisen pinnan
Ja minun ja sen elämän välissä on paljon

Melkein huimaa kun katson alas
En ole koskaan ollut niin korkealla
          että pilvet ovat kilometrien päässä alapuolella
Ne ovat valkoisia ja punertavia ja harmaita
          ja ne liikkuvat hitaasti sinisen yllä

Sinisen on pakko olla Tyynimeri
          koska maata ei näy
Vain loputtomiin sinistä
         valkoisten pilvien keskellä
Maapallo on sininen planeetta avaruudessa
Ja tämä paikka on todella kaukana kodistani, elämästäni

Värähtää
Sininen värähtää ja myös valkoinen
Paljon väreitä
Pieniä laineita
Ympyröitä
Maapallo väreilee kuin kuuman ilman läpi katsottuna

Maailma rakentuu uudestaan
Muodostuu uusi yläpuoli ja uusi alapuoli
Ja minä olen niiden välissä
         syvän ja korkean rajapinnalla
         lähellä väreitä
Ja sitten syvä ja korkea sulautuvat
Katson kauas
        ja näen samalla hetkellä syvälle alas ja korkealle ylös

Nostan katseeni 
        ja olen Maassa, maan pinnalla, maailmassa, melkein kotona
Mökkijärvi on tyyni
Ja sen Taikapeili näyttää Maan kauniina.