Ja jokainen tahtoo olla huoleton
niin kuin siipiveikko tuo harmaa on
ja lentää yli kattojen
ja liitää halki taivaiden
eikä edes tietää mikä on huominen

Siipiveikko kaiken ottaa lainaan vaan
eikä takaisin maksaa aiokaan
Hyvä noste korkealle vie
Yöllä kauniilta näyttää moottoritie
ja aamulla saa herätä missä lie
Ilmasilta vie

Kaija Koo: Siipiveikko, 1997

Kyllä, mutta kannattaa miettiä tarkkaan, millainen Siipiveikko haluaa olla. Niitä on moneen lähtöön.

Lähdöt voivat olla joko kotimaan sisäisiä tai ulkomaille suuntautuvia. Hiilidioksidipäästöjä ei juurikaan tule ja matkan voi tehdä linnuntietä pitkin ilman passia ja viisumia. Jos tykkäät matkustelusta tai muuten vaan lämpimistä maista, valitse siipiveikko, joka tekee etelänmatkan joka vuosi. Matkat ovat usein luonteeltaan seuramatkoja ja niille lähdetään parijonoa muistuttavassa muodostelmassa.

Suomessa voi toki olla koko talvenkin. Talvella terveellistä elävää ravintoa ei juurikaan ole, mutta sen sijaan pöytiin tarjoilu toimii paremmin kuin kesällä. Lähiöissä voi olla valittavana montakin ravintolaa. Pienemmillä paikkakunnilla saattaa muodostua leipäjonoa. Kerrostaloissa ei yleensä ole anniskeluoikeuksia järjestys- ja siisteyshäiriöiden välttämiseksi. Pahimmat hoipertelijat ovat yleensä talvella näkymättömissä (västäräkki). Pullamössösukupolvi ei osaa välttämättä hakeutua anniskelupaikoille. Urbaanissa ympäristössä pullamössö saatetaankin tuoda kotiovelle asti (sorsa).

Huomionhakuisille tarjolla on Big Brother, jossa kotiin kiinnitetään videokamera. Perhe-elämää voi siten tarkkailla kuka vaan Internetin välityksellä.Tuotantokauden jälkeen joku yleensä rengastaa perheen nuoret aikuiset (kalasääski). Salamavalojen välkkeeseen ja lehtien palstoille voi päästä myös hakeutumalla julkisille paikoille tai epätavallisella elämäntyylillä (cityhuuhkaja).

Kukaan ei ole puhdas kuin pulmunen (pulmunen?), mutta jotkut siipiveikot ovat hyvinkin häikäilemättömiä. Jotkut elävät varastelemalla tai syömällä kuormasta (lokki). Heidän puolustuksekseen on kyllä sanottava, että jotkut ruokkivat tällaista käytöstä. Toiset sysäävät puutteellisen perhesuunnittelun tuloksensa kerrasta toiseen muiden niskoille (käki). Jotkut hoitavat sentään jälkikasvunsa itse, mutta tekevät sen toisilta vallatussa talossa (kirjosieppo). 
Jotkut siipiveikot arvostavat pitkää liittoa (joutsen, kuikka), mutta tavallisempaa on harrastaa irtosuhteita (melkein kaikki muut?). Myöskään haaremit eivät ole poikkeuksellisia. Huomioitavaa on, että siipiveikkojen maailmassa maskuliinisemman osapuolen oletetaan koreilevan ulkomuodollaan, kun taas feminiininen puolisko tyytyy sisäiseen kauneuteen, joka tosin saattaa olla lastenhoidossa kätevämpi.

Siipiveikkojen maailmassa asuinalueet ovat eriarvoistuneet selkeästi. Kuikka voi asettua järvenrantatontille, mutta rastaan on tyydyttävä piilopirttiin. Valmiit talot on yleensä varattu tiaisten sukuun kuuluville.